Omavalvonta
Omavalvontasuunnitelmaani on kirjattu kaikki keskeiset toimenpiteet ja kriteerit, joiden avulla seuraan ja kehitän tuottamani palvelun laatua. Omavalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että asiakas saa laadukasta ja turvallista hoitoa. Omavalvontasuunnitelma nähtävillä myös palvelusopimusta tehdessä.
SISÄLTÖ (Sisällysluettelon numerointi vastaa sisältöasioiden osalta määräyksen numerointia)
a)1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1).................................................................. 2
b) 2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2)............................................. 2
c) 3 RISKINHALLINTA (4.1.3).............................................................................................................. 3
d)4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3).................................................................... 4
e) 5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)................................................................................... 4
4.2.1 Palvelutarpeen arviointi............................................................................................................... 4
4.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma................................................................................... 5
4.2.1 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30.5 §)............................................................................... 5
4.2.2 Asiakkaan kohtelu....................................................................................................................... 5
4.2.3 Asiakkaan osallisuus................................................................................................................... 6
4.2.4 Asiakkaan oikeusturva................................................................................................................ 6
g)6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3).............................................................................. 7
4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta.............................................................. 7
4.3.2 Ravitsemus.................................................................................................................................. 7
4.3.3 Hygieniakäytännöt....................................................................................................................... 7
4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito.......................................................................................................... 7
4.3.5 Lääkehoito................................................................................................................................... 8
4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa.................................................................................................. 8
h)7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4).................................................................................................... 8
4.4.1 Henkilöstö.................................................................................................................................... 9
4.4.2 Toimitilat..................................................................................................................................... 10
4.4.3 Teknologiset ratkaisut................................................................................................................ 10
4.4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet...................................................................................... 11
i)8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5)................................................................... 11
j)9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA...................................................................... 12
k)10
OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5)
............................................................................................................................................................ 12
l)11 LÄHTEET..................................................................................................................................... 13
m) TIETOA LOMAKKEEN KÄYTTÄJÄLLE........................................................................................ 13
1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)
Palvelu
Yksityinen palvelujentuottaja
Nimi: Katariina Anttila
Palveluntuottajan Y-tunnus:
3109785-3
Kunnan nimi: Punkalaidun
Kuntayhtymän nimi: Pirkanmaan hyvinvointialue
Sote -alueen nimi: Pirkanmaan hyvinvointialue 1/23
Toimintayksikön nimi
Koti ja hoivapalvelu Katariina
Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen
Kostilantie 67, 31900 Punkalaidun
Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä
Asiakkaiden kotona tapahtuva palvelu, ikääntyneiden koti ja hoivapalvelu, henkilökohtainen avustaja, omaishoitajan vapaa kotiin tuotettuna.
Toimintayksikön katuosoite
Kostilantie 67
Postinumero
31900
Postitoimipaikka
Punkalaidun
Toimintayksikön vastaava esimies
Katariina Anttila
Puhelin
040 556 43 46
Sähköposti katariina@kotikatariina.com www.kotikatariina.com
Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut)
Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt)
Palvelu, johon lupa on myönnetty
kotipalvelu rekisterinro 60502240777
Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)
Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta
Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta
Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat
2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2)
Toiminta-ajatus
Toimintayksikkö perustetaan tuottamaan palvelua tietylle asiakasryhmälle tietyssä tarkoituksessa. Toiminta-ajatus ilmaisee, kenelle ja mitä palveluita yksikkö tuottaa. Toiminta-ajatus perustuu toimialaa koskeviin erityislakeihin kuten lastensuojelu-, vammaispalvelu-, kehitysvammahuolto- sekä mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin sekä vanhuspalvelulain säädöksiin.
Mikä on yksikön toiminta-ajatus?
Yritykseni tuottaa koti ja hoivapalveluita asiakkaitteni kotona, heidän yksilöllisistä tarpeistaan lähtien. Kotipalveluun sisältyy kodinhoidolliset työt; kodin siisteys,vaatehuolto,ravitsemus,asiointi ja kuljetus esim. kauppa,apteekkiasiointi, lääkäri/laboratoriokäynti,sosiaalisen kanssakäymisen tukeminen, avustaminen. Hoivapalveluna päivittäisten toimintojen avustaminen, tukeminen, mm. hygienian hoito, vaatetus, lääkkeiden jako, antaminen, ravitsemuksesta huolehtiminen, fyysisen,psyykkisen sosiaalisen, kongitiivisen toimintakyvyn hoito,tukeminen, ohjaus ja neuvonta kotona pärjäämiseen kokonaisvaltaisesti.
Yritys toimii myös palvelusetelituottajana Pirhan alueella, henkilökohtainen avustaja, omaishoitajan kotiin tuotettu vapaa.
Arvot ja toimintaperiaatteet
Arvot liittyvät läheisesti työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja myös silloin, kun laki ei anna tarkkoja vastauksia käytännön työstä nouseviin kysymyksiin. Yksikön arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin saavuttaa ne.
Yksikön toimintaperiaatteet kuvaavat yksikön päivittäisen toiminnan tavoitteita ja asiakkaan asemaa yksikössä. Toimintaperiaatteita voivat olla esimerkiksi yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys, ammatillisuus. Yhdessä arvojen kanssa toimintaperiaatteet muodostavat yksikön toimintatapojen ja -tavoitteiden selkärangan ja näkyvät mm. asiakkaan ja omaisten kohtaamisessa.
Mitkä ovat yksikön arvot ja toimintaperiaatteet?
Toimitaperiaate lähtee asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta , yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden havaitsemisesta tukemisesta yhdessä asiakkaan/omaisten kanssa. Toiminta on jatkuvaa vuorovaikutusta, ihminen ihmiselle, positiivisuuden, voimavaralähtöisen ajattelun, työskentelyn kautta, hyvinvointi tavoitteena. Asiakkaan kotona pärjäämistä tuetaan kokonaisvaltaisesti,yksilöllisesti, turvallisesti. Tärkeitä arvoja ovat empaattisuus, läsnäolo, ammatillisuus, turvallisuus.
kuntouttava työote,voimavaralähtöinen ajattelu, yksilöllisesti ohjaa toimintaa. Sosiaalipalveluiden, vanhuspalvelulait ohjaa toimintaa. Palvelusetelisääntökirjojen noudattaminen.
3 RISKINHALLINTA (4.1.3)
Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia arvioidaan monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia?
Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat
Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille.
Riskinhallinnan työnjako
Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.
Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilökunta mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.
Luettelo riskinhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista
Toimintaympäristö asiakkaan koti: Kotitapaturma riski; kynnykset, rappuset ( sisällä esim.liukueste) ulkorapppuset,piha ( hiekotus), matot (liukuesteet,mahdollinen mattojen poisto,asiakkaan tahto) riittävä valaistus, pesutila (kahvat,liukueste,suihkutuoli) sähkölaitteet ( viallisten poisto) apuvälineet ( huolto tarpeen mukaan, asianmukainen käyttö. Lääkehoidon turvallisuus, fyysisen toimintakyvyn tukeminen: Voimavarojen mukaan, asiakasta kuunnellen.
Omat toimintatavat: kiireetön keskittynyt työote työtehtävissä. Tehtävien suunnittelu asiakkaan kanssa. Kirjaamisen merkitys, Työergonomian huomioiminen, siiirtojen turvallisuus, akvivoiva työote. Liukumattomat työkengät, lääkehoidon toteuttaminen kiirettömästi,kirjaaminen,tarvittaessa konsultointi. Koulutus, lääkehoitosuunnitelma.
Asiakkaan kanssa tehdään hoito ja palvelusopimus. Asiakkaan toimintakyvyn muutosten huomioiminen, arviointi yhdessä.
Omavalvontasuunnitelmat, lääkehoitosuunnitelma, hygieniasuunnitelma.
Riskien tunnistaminen
Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan.
Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit?
Tärkeää luoda luottamuksellinen avoin suhde asiakkaan, omaisten kanssa, jolloin voi avoimesti keskustella havatuista epäkohdista ja tavoitteena vähentää, poistaa havaittu riski/riskit.
Riskien käsitteleminen
Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta.
Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan?
Kekustelemalla asiakkaan,omaisten kanssa, huolehtimalla että haittatapahtuma, läheltä piti tilanne ei uusiudu, riski pienenee. Pitämällä ajantasalla hoito ja palvelusuunnitelma sekä omavalvontasuunnitelma.
Korjaavat toimenpiteet
Laatupoikkeamien, epäkohtien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset.
Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin epäkohtiin, laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin?
Keskustelemalla asiakkaan/omaisten kanssa, muuttamalla, kehittämälllä toimintatapoja, kirjaamalla sovitut toimenpiteet.
Muutoksista tiedottaminen
Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille?
Työskentelen itsenäisesti, kehitän, muutan omaa työskentelyä.
4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)
Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt
Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt.
Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun?
Lähihoitaja Katariina Anttila / koti ja hoivapalvelu Katariina
Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:
Lähihoitaja Katariina Anttila , Kostilantie 67, 31900 Punkalaidun , puh.nro: 040 556 43 46
sähköposti : katariina@kotikatariina.com
Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)
Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.
Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä?
Omavalvontasuunnitelma päivitetään vuosittain ja tarpeen mukaan.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus
Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen.
Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä?
Yrittäjän kotona, Kostilantie 67,Punkalaidun. Kotisivuilla,www.kotikatariina.com. Kun asiakkaan kanssa tehdään hoito ja palvelusopimus, omavalvontasuunnitelma mukana asiakkaan kotona.
5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)
4.2.1 Palvelutarpeen arviointi
Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu.
Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan – mitä mittareita arvioinnissa käytetään?
Asiakkaan/ mahd. Omaisten /laillisen edustajan kanssa yhteistyössä tehdään hoito ja palvelusuunnitelma, johon varataan riittävä aika. Haastattelun, keskustelun,havainnoinnin pohjalta tehdään kokonaisvaltainen suunnitelma, jota toteutetaan,arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa, hänen lähtökohdistaan,motivoiden kuunnellen. Mahdollisuus myös fyysisen toimintakyvyn mittaamiseen/toimivatesti sovelletusti, jonka pohjalta kokoniasvaltainen ohjattu voimistelu/ohjeet. Muistia havannoidaan. Arviointia, havannointia tehdään koko ajan, jos toimintakykyyn tulee muutoksia niihin reagoidaan yhteistyössä, asiakkaan /omaisten kanssa keskustellen, ohjaten tarvittaessa muiden palveluiden ipiiriin mm oma lääkäri, terveydenhoitaja,muisti tai mielipiste, asiakkaan omaa päätäntävaltaa kuunnellen, asiakkaan suostumuksella.
Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin?
Sovitusti asiakkaan kotona yhteistyössä, palvelutarpeen arviointi, jatkuva seuranta, arviointi, mielipiteen kysyminen niihin vastaaminen. Mielipidekysely vuosittain asiakkaille.
4.2.1 Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma
Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua asiakas/palvelusuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista.
Miten palvelusuunnitelman toteutuminen asiakkaan palvelussa/hoidossa varmistetaan, on omavalvonnan keskeisiä sovittavia asioita.
Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?
Sovitusti asiakkaan kotona, keskittyen yksilölliseen sisältöön. Jatkuva havannointi voinnin seuranta kotikäynneillä, kommunikointi asiakkaan kanssa. Sovittu aikaväli sanalliseen arviointiin, toimivatesti mahdollisuus. Arviointi puolivuosittain/tapeen mukaan.
Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti?
Teen työtä itsenäisenä yrittäjänä. Tulevaisuudessa mahdollinen sijainen,harjoittelija perehdytetään hoito ja palvelusuunnitelmiin/kuntoutussuunnitelmiin.
4.2.1 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30.5 §)
Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tehdään tarvittaessa erillinen hoito- ja kasvatussuunnitelma, joka täydentää lastensuojelulain 30 §:n mukaista asiakassuunnitelmaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan lapsen laitoksessa tarvitseman hoidon ja huollon sisältöä, ottaen huomioon, mitä asiakassuunnitelmassa on määritelty sijaishuollon tarkoituksesta ja sen tavoitteesta. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää asiakassuunnitelmaa ja tukee laitoksessa järjestettävän tosiasiallisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on annettava tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä lapsen huoltajille.
Miten hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?
Koti ja hoivapalvelu ei tuota tällä hetkellä palveluita lastensuojelun asiakkaille.
4.2.2 Asiakkaan kohtelu
Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen
Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään?
Yrityksen tärkeinpänä toimintaperiaatteena on itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Asiakas kohdataan omana persoonanaan hänen omassa kodissaan, omilla tavoillaan. Motivoidaan hyödyntämään omia voimavaroja, tuetaan avustetaan niissä voimavaroissa, joissa tukea,apua tarvitaan, jotta oma elämänhallinta säilyy mahdollisimman parhaalla tavalla.Työskentely asiakkaan toiveista, tarpeista lähtevää, hänen elämänhallintaa tukevaa.
Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt
Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Jos rajoitustoimenpiteisiin joudutaan turvautumaan, on niille oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa.
Itsemääräämisoikeutta koskevista periaatteista ja käytännöistä keskustellaan sekä asiakasta hoitavan lääkärin että omaisten ja läheisten kanssa ja ne kirjataan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Rajoittamistoimenpiteistä tehdään kirjaukset myös asiakastietoihin.
Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu?
Pohdittavaksi:
- Miten toimintaa ja työkäytäntöjä arvioidaan itsemääräämisoikeuden toteutumisen näkökulmasta (rutiininomaiset käytännöt, vierailuajat, ruokailuajat, netin ja puhelimen käyttö ym.)
Itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta suositellaan laadittavaksi yksikön omat ohjeet. Tämä helpottaa työntekijöiden perehtymistä aiheeseen käytännön työn näkökulmasta ja edistää siten usein haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan oikeusturvaa.
Asiakkaan asiallinen kohtelu
Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan.
Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan?
Vastaan itse että kohtelen asiakasta asiallisesti ja kunnioittavasti.
Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne?
Asia hoidetaan välittömästi, sovitaan yhteinen tapaaminen asiakkaan kotona, jossa asia käsitellään, kehitetään toimintatapaa, käyttäytymistä, pyydetään palautetta, johon vastataan. Yhteys sosiaaliasiamies.
4.2.3 Asiakkaan osallisuus
Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen
Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä.
Palautteen kerääminen
Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään?
jatkuva, säännöllinen palautteen pyytäminen asikkailta/omaisiilta, ja niiden pohjalta toimiminen kirjaaminen. Vuosittain kirjallinen asiakaspalaute lomake kotiin, joka anonyymisti täytetään asiakkaan/mahd.omaisten toimesta. Asiakaspalautteiden pohjalta toimintaa kehitetään, asiohin reagoidaan. Suullinen palaute omaisten asiakkaiden kanssa, kirjataan asiakastietoihin.
Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä
Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä?
Tarvittavat muutokset omavalvontasuunnitelmaan, tiivistetään yhteistyötä, tuodaan palautteet julki, arvioidaan toteutetaan sisällön mukaan.
4.2.4 Asiakkaan oikeusturva
Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.
a) Muistutuksen vastaanottaja
Lähihoitaja Katariina Anttila koti ja hoivapalvelu Katariina
b) Sosiaaliasiavastaava yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista
sosiaaliasiavastaava°pirha.fi
0405045249 ma-to klo 9-11
potilasasiavastaava 040 1909346
c) Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saaduista palveluista
Kuluttajaneuvonta puh.nro 0295053050, klo 9-15
sähköinen yhteydenottolomake KKV.fi
Palvelut maksuton opastus ja neuvonta
avustaa, sovittelee
antaa tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista
d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?
Keskustellaan asiakkaan/omaisten kanssa, kehitetään toimintaa paremmaksi, pyydetään palautetta, kirjataan omavalvontasuunnitelmaan. Kerrotaan yhteystietoja asian viemiseksi eteenpäin.
e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle
Välittömästi muistutuksen tultua asia hoidetaan.
6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)
4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta
a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen
kotivoimistelu, ulkoilu, yksilöllisin voimavaroin,kuntouttava työote, motivointi, keskustelu,kuuntelu, sosiaalisuuden tukeminen omassa ympäristössä,muistin seuranta,muistitehtävät,virike, yksilöllisesti. Asiakkaan tukeminen arjen toiminnoissa. Säännöllisyys tärkeää.
b) Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen
-
Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.
Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan?
Havannoimalla, keskustelemalla, motivoimalla,päivittämällä arvioimalla yhdessä hoito ja palvelusuunnitelmaa. Ohjataan asiakaalle yksilöllisesti lihaskuntojumppaa istuen seisten, vuoteessa, ulkoillen, liikkuen sisällä, välinein/ilman. Kuntouttavan, voimavaralähtöinen toimintatapa, yksilöllisesti. Päätavoitteena kotona pärjääminen avun turvin.
4.3.2 Ravitsemus
Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa?
Ravitsemuksen seuranta kuuluu päivittäisiin rutiineihin, keskustellaan, havannoidaan, ohjataan, neuvotaan, avustetaan, tuetaan ravinnon hankinnassa, tekemisessä, mahdollisesti ruokailussa. Painonseuranta. Havannoidaan jos kokonaisvaltaisessa toimintakyvyssä tulee muutoksia, onko syömisessä/juomisessa tapahtunut muutoksia.Ennaltaehkäisevästi ikääntyneen ravitsemussuositusten pohjalta ohjausta, motivointia monipuoliseen ravirsemukseen, yksilöllisyyttä kunnioittaen. Jos muutoksia, ohjataan lääkärin vastaanotolle, pyritään järjestämään ravitsemus niin yksilöllisesti kuin mahdollista., jos esim. ruokahaluttomuutta.
4.3.3 Hygieniakäytännöt
Yksikön hygieniatasolle asetetut laadulliset tavoitteet ja sen toteutumiseksi laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat omavalvonnan tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi infektioiden ja muiden tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen.
Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti?
Asiakaskäynneillä huolehditaan riittävä käsihygienia, käsidesin käyttö, käsipesu, suojakäsineet/sisäkengät, yleinen oma siisteys. Välineet pidetään puhtaina. Hoidolliset työt toteutetaan hyvää hygieniatapoja noudattaen. Ruoantekemisessä toteutetaan hyviä hygieniakäytäntöjä, huolehditaan jätteet pois. Tuetaan autetaan puhtaiden vaatteiden, hygienian hoidossa, kodin hoidossa, asiakkaan omaa tilaa kunnioittaen. Lisäys 11.3.20 Covid 10 johdosta hygienia käytännöt tarkastettu. Aina mennen tullen asiakkaan kotiin saippualla käsipesu, desinfioaineen käyttö, suojainten käyttö. Ei kättelyitä, ei halauksia. Kirurginen suojain.Ei kipeänä töihin. Ohjataan asiakas terveyskeskukseen soittamalla, koronatestiin jos flunssan oireita ilmenee, toimintakky heikkenee. Tiedotetaan omaiset/ muu hoitava taho. Toimintasuunnitelma hygieniakäytännöistä tehty.
Hygieniakäytännöistä suositellaan laadittavaksi yksikön oma ohje.
4.3.4 Terveyden- ja sairaanhoito
Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden suun terveydenhoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuolemantapauksen varalta.
a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen?
Ohjataan omahoitoon suun hoidossa, seurataan, toteutuuko säännölllinen hammashuolto. Kiireetön sairaanhoito lähihoitaja Katariina Anttila, mahd. Yhteistyö muun hoitavan tahon kanssa. Kiireellinen sairaanhoito 112 , terveyskeskus. Kuolemantapauksessa yhteys omaisiin, hätäkeskus/ 112, poliisiin, jonka ohjeiden mukaan toimiminen.
b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan?
Ohjeistetaan yksilöllisesti liikkumisen , ravitsemuksen merkityksestä ikääntyneiden terveyssuositusten mukaan, kannustetaan omahoitoon yksilöllisesti. Ulkoilun, liikkumisen avustus.Sairauksia hoidetaan annettujen ohjeiden mukaan, luetaan mahd. Lääkärinlausuntoja. Seurataan asiakkaan tilanteen mukaan mm. sydän ja verisuonisairaudet verenpaine, paino, lääkehoidon sujuminen, diabetes verensokerimittaukset,ravitsemus, lääkehoito, tuki ja liikuntaeslinsairaudet liikkuminen, kipu, kivun hallinta. Muistisairauksien huomioiminen, päivittäisten toimintojen sujuminen kotona, mielialan seuranta, tukeminen. Muutoksiin reagoiminen yhdessä asiakkaan kanssa, omaisten tiedottaminen tarvittaessa, kirjaaminen.
c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta?
Lähihoitaja Katariina Anttila
4.3.5 Lääkehoito
Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääkehoito - oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Yksikölle on oppaan mukaan nimettävä lääkehoidon vastuuhenkilö.
a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään?
säännöllinen ajantasainen kirjaaminen kaikesta lääkehoitoon liittyvästä. Lääkejako, lääkkeen antaminen, virheisiin reagoiminen./lääkäriyhteys. Ajantasainen lääkelista dosettien takana, käytössä olevat lääkkeet sovitussa paikassa kotona. Vanhentuneet lääkkeet apteekkiin, riskilääkkeet, neulat riskijäteastiaan.
Rauhallinen lääkkeenjako, tarkistus. Erillinen lääkehoitosuunnitelma tehty.
b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta?
lähihoitaja Katariina Anttila , lääkehoidon lupa voimassa 07/2029.
4.3.6 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa
Sosiaalihuollon asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti ja iäkkäiden asiakkaiden siirtymät palvelusta toiseen ovat osoittautuneet erityisen riskialttiiksi. Myös lastensuojelun asiakas voi tarvita koulun, terveydenhuollon, psykiatrian, kuntoutuksen tai varhaiskasvatuksen palveluja. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä.
Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan?
asiakkaan luvalla yhteistyö muiden hoitavien tahojen kanssa. Palvelusopimuksessa lupa yhteistyöhön muiden palveluntarjoajien, omaisten kanssa.Puhelinyhteys. Valtakirjan pyytäminen asiakkaalta hoitaa sosiaali jaterveysasioita, apteekkiasioita.
Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta 4.1.1.)
Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia?
Alihankintasopimuksessa käydään läpi tarvittavat asiat kirjallisesti, mm vakuutukset, ammattinimikkeet, vaitiolovelvollisuus, hoito ja palvelusoimusten sisällöt
7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)
Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa
Sosiaalihuollon omavalvonta koskee asiakasturvallisuuden osalta sosiaalihuollon lainsäädännöstä tulevia velvoitteita. Palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella. Asiakasturvallisuuden edistäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia myös iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen.
Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa?
kotikäynnillä palovaroittimien toiminnan seuranta
Pirkanmaan pelastuslaitos / Punkalaidun palotarkastaja 040 7734319
Asiakasohjaajat, Punkalaidun
4.4.1 Henkilöstö
Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet
Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava lainsäädäntö, kuten esimerkiksi yksityisessä päivähoidossa varhaiskasvatuslaki ja päivähoitolaki ja lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki, joka tuli voimaan 1.3.2016. Jos toiminta on luvanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen.
Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, paljonko yksikössä toimii hoito- ja hoivahenkilöstöä, henkilöstön rakenne (eli koulutus ja työtehtävät) sekä minkälaisia periaatteista on sovittu liittyen sijaisten/varahenkilöstön käyttöön. Julkisesti esillä pidettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja henkilöstön sijoittuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kuuluu kirjata myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan.
a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne?
Palvelun tuottaa lähihoitaja Katariina Anttila
b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet?
Esim. mahd. Loman aikana sijainen lähihoitaja, joka perehdytetään palvelu ja hoitosuunnitelmiin, toiminnan omavalvontasuunniteknaan. Sijaisuus, alihankinta asiakkaan luvalla.
c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan?
päivittäinen, viikottainen asiakasmäärä sellainen että 1 hoitaja pystyy asianmukaisesti hoitamaan.
Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet
Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joissa määritellään sekä työntekijöiden että työnantajien oikeudet ja velvollisuudet. Erityisesti palkattaessa asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskenteleviä työntekijöitä otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön työntekijöille.
a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet?
Mahdollinen sijainen tulee olla koulutettu lähihoitaja, sairaanhoitaja, tutustua omavalvontasuunnitelmaan, hoito ja palvelusopipmuksiin ja yrityksen toimintaperiaatteisiin ja arvoihin.
b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus?
Haastattelemalla, nähtäväksi tutkintotodistukset/työhistoria.
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta
Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria ja suhtautumista asiakkaisiin ja työhön mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnassa. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen.
Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään työntekijän velvollisuudesta (48–49 §) tehdä ilmoitus havaitsemastaan epäkohdasta tai epäkohdan uhasta, joka liittyy asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamiseen. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisesta on laadittava toimintayksikölle ohjeet, jotka ovat osa omavalvontasuunnitelmaa. Laissa korostetaan, ettei ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.
Ilmoituksen vastaanottaneen tulee käynnistää toimet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi ja ellei niin tehdä, ilmoituksen tekijän on ilmoitettava asiasta aluehallintovirastolle. Yksikön omavalvonnassa on määritelty, miten riskinhallinnan prosessissa epäkohtiin liittyvät korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Jos epäkohta on sellainen, että se on korjattavissa yksikön omavalvonnan menettelyssä, se otetaan välittömästi siellä työn alle. Jos epäkohta on sellainen, että se vaatii järjestämisvastuussa olevan tahon toimenpiteitä, siirretään vastuu korjaavista toimenpiteistä toimivaltaiselle taholle.
a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön ja omavalvonnan toteuttamiseen.
Tällä hetkellä ei muita työntekijöitä eikä opiskelijoita. (kesäheinäkuu 2022, sijainen lomien aikana, yksittäisiä päiviä. Perehdytys järjestetty yhteisllä tapaamisilla, yrityksen arvoja käyty läpi, koulutustodistukset kunnossa, asiakkaiden alvelut käyty yhdessä läpi, tutustusmiskäynnuit asiakkaiden luona, asiakkaiden lupa sijaisen käyttöön on.
- Miten henkilökunnan velvollisuus tehdä ilmoitus asiakkaan palveluun liittyvistä epäkohdista tai niiden uhista on järjestetty ja miten epäkohtailmoitukset käsitellään sekä tiedot siitä, miten korjaavat toimenpiteet toteutetaan yksikön omavalvonnassa (katso riskinhallinta).
Ei muita työntekijöitä, opiskelijoita.
c) Miten henkilökunnan täydennyskoulutus järjestetään?
Ei työntekijöitä, opiskelijoita. Oma täydennyskoulutus esim. ikäinstituutin koulutukset, liiton koulutukset, muu taho. Lääkeluvan, ensiapu 1, hygieniapassin voimassaolon huomioiminen. Tällä hetkellä voimassaolevia.
EA1 suoritettu 11/2022, lääkelupa 7/2024
4.4.2 Toimitilat
Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Suunnitelmassa kuvataan muun muassa asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: esimerkiksi miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin tai miten varmistetaan heidän yksityisyyden suojan toteutuminen. Suunnitelmasta käy myös ilmi, miten asukkaiden omaisten vierailut tai mahdolliset yöpymiset voidaan järjestää.
Muita kysymyksiä suunnittelun tueksi:
- Mitä yhteisiä/julkisia tiloja yksikössä on ja ketkä niitä käyttävät?
- Miten asukas (lapsi/nuori/ iäkäs) voi vaikuttaa oman huoneensa/asuntonsa sisustukseen
- Käytetäänkö asukkaan henkilökohtaisia tiloja muuhun tarkoitukseen, jos asukas on pitkään poissa.
Tilojen käytön periaatteet
Toimitiloja ei ole, palvelu tuotetaan asiakkaan kotona.
Miten yksikön siivous ja pyykkihuolto on järjestetty?
Toimitiloja ei ole, palvelu tuotetaan asiakkaan kotona
4.4.3 Teknologiset ratkaisut
Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuudesta huolehditaan erilaisilla kulunvalvontakameroilla sekä hälytys- ja kutsulaitteilla. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan käytössä olevien laitteiden käytön periaatteet eli esimerkiksi, ovatko kamerat tallentavia vai eivät, mihin laitteita sijoitetaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään ja kuka niiden asianmukaisesta käytöstä vastaa. Suunnitelmaan kirjataan mm. kotihoidon asiakkaiden turvapuhelinten hankintaan liittyvä periaatteet ja käytännöt sekä niiden käytön ohjaamisesta ja toimintavarmuudesta vastaava työntekijä.
Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan?
Koti ja hoivapalvelu Katariina ei vastaa turva ja kutsulaitteiden hankinnasta, toiminnasta. Omalla käynnillä huolehditaan että turvaranneke asiakkaan ranteessa esim. pesulla käynnin jälkeen tai yleisesti paikalla ollessa. Tehdään tarvittaessa asiakkaan kanssa testihälytys.
Turva- ja kutsulaitteiden toimintavarmuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot?
Ei tiedossa
4.4.4 Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet
Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään paljon erilaisia terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa sairauden tai vamman diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon, lievitykseen tai anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimukseen tai korvaamiseen. Hoitoon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, haavasidokset ym. vastaavat. Valviran määräyksessä 4/2010 annetaan ohjeet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehtävistä ilmoituksista.
Terveydenhuollon ammattimaista käyttäjää koskevat velvoitteet on määritelty laissa (24–26 §). Organisaation on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että yksikössä noudatetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettua lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä. Ammattimaisella käyttäjällä tarkoitetaan …
Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden ja terveydenhuollon laitteiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen?
Vammalan apuvälinelainaus /Pirha, liikkumisen apuvälineiden, erilaisten tukien ja päivittäisiä toimia helpottavien apuväiineiden lainaus. huolto Puh.nro 040 505 5670.
Neuvotaan avustetaan asiakasta apuvälineiden hankinnassa, huollossa. Kotikäynneillä apuvälineiden kunnon seuranta (jarrut, pyörät,kiinnitys), ohjaus oikeaan käyttötapaan, mahdollisten käyttöohjeiden tarkistus,ohjeistus.
Miten varmistetaan, että terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista tehdään asianmukaiset vaaratilanneilmoitukset?
Ilmoitus laitteen valmistajalle. Vaaratilanneilmoitus valvira.fi
Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot
Lähihoitaja Katariina Anttila koti ja hoiva
palvelu, Kostilantie 67
, 31900 Punkalaidun
8 ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5)
Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn alusta kirjaamisesta alkaen tietojen hävittämiseen. Rekisterinpitäjän on rekisteriselosteessa määriteltävä, mitä asiakasta koskevia tietoja paleluntuottaja rekisteriin tallentaa, mihin niitä käytetään ja minne tietoja säännönmukaisesti luovutetaan sekä tietojen suojauksen periaatteet. Samaan henkilörekisteriin luetaan kuuluviksi kaikki ne tiedot, joita käytetään samassa käyttötarkoituksessa. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Terveydenhuollon ammattihenkilön kirjaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakastiedot.
Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h §:n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Tietosuojan omavalvontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olennaisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuudelle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen.
Koska sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 §), tästä syntyy myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi.
Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle lomakkeella. Jos rekisterinpitäjä ei anna pyydettyjä tietoja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista.
Kun asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojenkäsittelyä suunnitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjatietojen erillisyys. Tietojen käsittelyä suunniteltaessa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakastiedot ja terveydenhuollon tiedot kirjataan erillisiin asiakirjoihin.
a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä?
Kaikki asiakastiedot ovat lukollisessa kaapissa jonka avaimesta vastaa lähihoitaja Katariina Anttila. Tietokone lähihoitaja Katariina Anttila käytössä, salasana omassa käytössä, sekä konessa virustorjunta/palomuuri. Tietokoneella ei ole asiakkaiden tunnistettavia henkilö/terveystietoja, käytetään asiakasnumeroa koneella tarvittassa. Siirretään asiakastiedostot kansioon , lukolliseen kaappiin.
b) Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta?
Kirjaamisen huolehtii lähihoitaja Katariina Anttila. Tällä hetkellä henkilökuntaa ei ole.
c) Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä?
Katariina Anttilan koti Kostilantie 67, Punkalaidun. Selvitetään asiakastilanteessa, palvelusuunnitelmaa tehdessä asiakkaan oikeudet. Lisätietoja tietosuoja.fi
d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot
Lähihoitaja Katariina Anttila Kostilantie 67, 31900 Punkalaidun
9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA
Asiakkailta, henkilökunnalta ja riskinhallinnan kautta saadut kehittämistarpeet ja aikataulu korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta.
Yksikkökohtaista tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Riskinhallinnan prosessissa käsitellään kaikki epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet ja niille sovitaan riskin vakavuudesta riippuen suunnitelma, miten asia hoidetaan kuntoon.
Omavalvontasuunnitelma tarkastettu 11.3.20 hygieniakäytäntöjen osalta.
- lääkityksen ja hygieniakäytäntöjen osalta
26.5 20 kauppa ja apteekkiasiointi
5.8.20 lääkehoitosuunnitelma tarkastettu, seuraava 2/21
11/20 Mielipidekysely tehty asiakkaille, tulokset käyty läpi, ei moitittavaa.
- Omavalöavontasuunnitelma tarkastettu covid 19 hygienia turvallisuus sijaisjärjestelyt.
12-4-21 Alihankinta, kotiosoite
syksy 21 asiakkaiden mielipidekysely tehty
6/ 22 Tarkastettu, kesälomasijaisuus lisätty.
11/ 22 tarkastettu, EA1 lisätty
4/ 23 potilasasiamies lisätty
11/23
4/24
7/24
2/25 tarkastettu omavalvontasuunnitelma ja mielipidekyselyt
1/2026 tarkastettu, mielipidekyselyt syksy 2025
7/26
10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5)
Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja.
Paikka ja päiväys
Punkalaitumella 4.7.26
Allekirjoitus
11 LÄHTEET
LOMAKKEEN LAADINNASSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA OPPAITA, OHJEITA JA LAATUSUOSITUKSIA:
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Ammattieettinen lautakunta: Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet.
https://www.talentia.fi/files/558/Etiikkaopas_2012.pdf
STM:n julkaisuja (2011:15): Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/112106/URN%3aNBN%3afi-fe201504226148.pdf?sequence=1
STM:n julkaisuja (2014:4): Lastensuojelun laatusuositus
https://www.thl.fi/documents/647345/0/STM_2014_4_lastensuoj_laatusuos_web.pdf/0404c082-4917-471a-8293-5606b41536a7
STM:n julkaisuja (2013:11): Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110355/ISBN_978-952-00-3415-3.pdf?sequence=1
STM:n oppaita (2003:4): Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus
https://www.thl.fi/documents/10542/471223/asumispalveluiden%20laatusuositus.pdf
Potilasturvallisuus, Työsuojelurahasto & Teknologian tutkimuskeskus VTT: Vaaratapahtumista oppiminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolle
https://www.vtt.fi/files/projects/typorh/opas_terveydenhuolto-organisaatioiden_vaaratapahtumista_oppimiseksi.pdf
Turvallisen lääkehoidon suunnittelun tueksi:
Turvallinen lääkehoito -opas: https://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1083030
Valviran määräys terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanneilmoituksen tekemisestä:
Valviran määräys 4/2010: https://www.valvira.fi/-/maarays-4-2010-terveydenhuollon-laitteesta-ja-tarvikkeesta-tehtava-ammattimaisen-kayttajan-vaaratilanneilmoitus
Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn
Rekisteri- ja tietoturvaselosteet: https://www.tietosuoja.fi/fi/index/materiaalia/lomakkeet/rekisteri-jatietosuojaselosteet.html
Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa:
https://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/6JfpsyYNj/
Henkilotietolaki_ja_asiakastietojen_kasittely_yksityisessa_sosiaalihuollossa.pdf
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon sekä muuta lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: https://www.sosiaaliportti.fi/File/eef14b19-bacf-4820-9f6e-9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf)
Lastensuojelun määräaikojen omavalvonta
https://www.valvira.fi/documents/14444/236772/Lastensuojelun_maaraaikojen_omavalvonta.pdf/e8b14a48-fc78-4ac4-b9ca-4dd6a85a789b
Toimeentulotuen määräaikojen omavalvonta
https://www.valvira.fi/documents/14444/236772/Toimeentulotuen_maaraaikojen_omavalvonta.pdf/d4fbb1b8-7540-425c-8b71-960a9dc2f005
TIETOA LOMAKKEEN KÄYTTÄJÄLLE
Lomake on tarkoitettu tukemaan palveluntuottajia omavalvontasuunnitelman laatimisessa. Se on laadittu Valviran antaman määräyksen (1/2014) mukaisesti. Määräys tuli voimaan 1.1.2015. Lomake kattaa kaikki määräyksessä olevat asiakokonaisuudet ja jokainen toimintayksikkö ottaa omassa omavalvontasuunnitelmassaan esille ne asiat, jotka toteutuvat palvelun käytännössä. Lomakkeeseen on avattu kunkin sisältökohdan osalta niitä asioita, joita kyseisessä kohdassa tulisi kuvata. Lomakkeen laatimisen yhteydessä siinä olevat ohjaavat tekstit on syytä poistaa ja vaihtaa Valviran logon tilalle palveluntuottajan oma logo, jolloin käyttöön jää toimintayksikön omaa toimintaa koskeva omavalvontasuunnitelma.